Amerikkalainen sota – K18

Kuvamateriaali saattaa järkyttää herkimpiä.

Kuvamateriaali saattaa järkyttää herkimpiä.

On asioita, joiden ei toivoisi koskaan tapahtuneen. Yhtä niistä pääsee todistamaan sotamuseossa Ho Chi Minh Cityssä. Oletko koskaan ajatellut, miltä näytti amerikkalainen sota vuosina 1964-1975 vietnamilaisten silmin? Päiviä, jolloin napalmia, lentopommeja ja kemiallisia aseita satoi niskaan. Päiviä, jolloin 4,5 miljoonaa vietnamilaista, joista valtaosa naisia ja lapsia, menetti henkensä ja minkä tähden?

Kadulla tulee vastaan ihmisiä, joilla on fosforin polttamat kasvot, kädettomistä ja jalattomista puhumattakaan. Yksi tuhoisimmista sodan aikana käytetyistä kemiallisista aseista oli Agent Orange, jonka ansiosta Vietnamissa syntyy vielä tänäkin päivänä kehitysvammaisia lapsia epämuodostumineen ja kehitysviivästymineen. Ei pysty käsittämään.

Please note that the following pictures may be upsetting.

There are some things that you wish had never happened. One of those can be witnessed at the war museum in Ho Chi Minh City. Have you ever thought how the American war in 1964-1975 looked like from the Vietnamese point of view? Days, when napalm, aerial bombs and chemical weapons poured from the sky. Days, when 4,5 million Vietnamese, most of them women and children, lost their lives, and for what?

On the streets you encounter people whose face has been burned by phosphorus, not to mention people who have lost an arm or a leg. One of the most destructive chemical weapons used during the war was called Agent Orange thanks to which physically and mentally handicapped children are born even today. Totally incomprehensible.

Kuivauskorit palaa

Sotilas

Kasvot

Agent Orange

Marraskuussa 1965 kolme nuorta yhdysvaltalaismiestä valeli päälleen bensaa ja poltti itsensä protestoidakseen USA:n toimia Vietnamissa. Vastustus sotaa kohtaan oli huomattavaa ja maailmanlaajuista. Lopulta USA vetikin joukkonsa pois yleisestä painostuksesta. Ihmisten yleinen mielipide lopetti Vietnamin sodan. Se oli hippien duuni. Sodan syihin ja seurauksiin paneutukoon ne, keitä se syvemmin kiinnostaa ja toivottavasti kiinnostaa. Rambo-elokuvat eivät suinkaan ole se ainoa tapa. Museosta ulos kävellessä inho ja pahoinvointi olivat päällimmäisiä tunteita. Kokemus oli raskas, mutta se kannatti. Olisikohan historiasta aika oppia jotakin?

In November 1965, three young American men poured gasoline on themselves and put themselves into flames in order to protest the American actions in Vietnam. Protests against the war were remarkable and known worldwide, and finally the public pressure made the USA retrieve its troops from Vietnam. Thanks to hippies. We leave deeper discussion on the reasons and consequences of the war to those who are interested in it and hopefully people are. The Rambo movies are not the only way. Walking out of the museum, we mainly felt sick and disgusted. It was a hard experience, but it was worth it. Would it be about time to learn something from the history?

Siviili

Mielenosoitus

Lapsi

Yksi vastaus artikkeliin ”Amerikkalainen sota – K18

  1. Ruth

    It’s very sad, can’t say much more to it. But a good post on a subject worth reading about and to which many don’t have knowledge for. It is a pity, that humans are capable of such actions, reaching out towards their own benefits.. always were and always will, I guess.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *