Joulukalenteri – luukku 17: Sea snake

Sea snake

Merikäärme (englanniksi sea snake) muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon maalla asuvia sukulaisiaan. Merikäärmeet jaetaan kahteen alaheimoon, joihin kuuluu yhteensä yli 50 lajia. Lattapyrstökäärmeiden ja melakäärmeidein suurimmat erot ovat niiden kyky liikkua maalla, poikasten synnytys sekä ruumiin muoto. Lattapyrstökäärmeet pystyvät liikkumaan myös maalla ja nousevatkin rannikolle laskemaan munansa, joista myöhemmin kuoriutuu poikaset. Niiden vartalon poikkileikkaus on täysin pyöreä. Melakäärmeet elävät koko elämänsä vedessä ja emot synnyttävän eläviä poikasia vedessä. Joutuessaan maalle ne eivät pysty liikkumaan. Muodoltaan ne ovat hieman litistettyjä. Kaikilla merikäärmeillä on keuhkot eli ne tulevat usein pintaan hengittääkseen. Tämän takia käärmeet elävät lähellä pintaa. Käärmeiden keuhko on lähes koko vartalon mittainen ja osa lajeista pystyy hengittämään myös ihonsa kautta. Sierainten edessä on läpät, jotka se sulkee ollessaan pinnan alla. Kaikki käärmeet ovat myös myrkyllisiä, myrkyllisempiä kuin maakäärmeet. Yksi tippa myrkkyä voi tappaa kolme ihmistä. Niistä on kuitenkin harvoin haittaa ihmisille, sillä ne eivät ole halukkaita hyökkäämään, myrkkyhampaat ovat melko lyhyet ja sijaitsevat suun takaosassa, jolloin käärmeiden on vaikea purra paksun märkäpuvun läpi tai vartalon paksuista osista. Vaikka tulisitkin purruksi, sinulla saattaa olla silti onnea, sillä käärmeet eivät aina käytä myrkkyään.

Suurin osa lajeista kasvaa noin 1,2-1,5 metriä pitkiksi, jotkut lajit jopa 3 metrisiksi. Naaraat ovat isompia kuin urokset. Väritykseltään käärmeitä on useita, yksivärisiä ja raidallisia. Ravinnokseen käärmeet saalistavat kaloja, selkärangattomia sekä mureenoja. Merikäärmeitä voi tavata Indo-Tyynenmeren vesistöissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *