Avainsana-arkisto: Shoppailu

Lago de Atitlán ja Chichicastenango yhdessä viikonlopussa

Lago de Atitlán

Noin 50 km päässä – eli kolmen tunnin ajomatkan – Antiguasta sijaitsee Lago de Atitlán, maailman kauneimmaksi tituleerattu järvi, jolla on syvyyttä jopa 300 metriä. Tarkemmin sanottuna kyseessä on noin 85 000 vuotta sitten tapahtuneen jättimäisen tulivuoren purkauksen seurauksena syntynyt kraateri, joka on täyttynyt vedellä. Ympärille on tämän jälkeen muodostunut alkuperäistä pienempiä tulivuoria, jotka ovatkin muokanneet järven maiseman ja ympäristön ainutlaatuiseksi. Järven ympärillä sijaitsevissa monissa kylissä on asunut useampi maya-kansa, joiden perimä näkyy edelleen väestössä ja kulttuurissa ja jokaisessa kylässä onkin oma tunnelmansa ja omat tapansa. Kätevin tapa päästä tutustumaan kyliin on kulkea niihin veneellä, sillä järveä kiertävää tietä ei ole. Suurin kylistä on Panajachel, joka on saanut myös nimen “Gringostenango”, sillä suurin osa niin guatemalalaisista kuin ulkomaalaisistakin matkaajista saapuvat sinne aloittaakseen tutustumisen Lago de Atitlániin.

Näin teimme mekin viikonlopun pituisella vierailullamme Antiguasta. Panajacheliin pääsee Antiguasta busseilla, joita pitää vaihtaa pariin kertaan matkalla tai sitten helposti ja kätevästi pikkubussilla, joka noukkii kotiovelta. Osallistuimme Lago de Atitlánilla veneretkelle, joka kiersi muutaman järveä ympäröivistä kylistä: San Juan la Laguna, San Pedro la Laguna ja Santiago de Atitlán. Kierroksen aikana oli mahdollista osallistua oppaan järjestämälle kierrokselle tai tutustua kyliin itsenäisesti, kuten me teimme. Kylät oli rakennettu järveä ympäröiville jyrkille rinteille, joten jo pienen kävelyn jälkeen oli järvelle hienot näkymät. Maya-kansojen perintö näkyi katukuvassa vahvasti erityisesti naisten pukeutumisessa. Venematkojen aikana oli mahdollisuus ihailla tulivuorien luomaa jylhää maisemaa. Päivän aikana kuulimme myös järven pinnan alle jääneestä maya-kaupungista mutta valitettavasti järven levät kukkivat tuolloin erittäin voimakkaasti, minkä takia sukellukset tuohon kaupunkiin olivat väliaikaisesti kielletty. Kohde olisi ollut erittäin mielenkiintoinen.

Lago de Atitlánin vierailun jälkeisenä päivänä suuntasimme vielä ostosretkelle Chichicastenangon markkinoille, jotka järjestetään torstaisin ja sunnuntaisin. Käsityöläiset ja myyjät kerääntyvät kauppaamaan omia tuotteitaan kaupunkiin, joka on pitkään ollut kaukana kaikesta. Tänä päivänä Guatemalan valtio valitsee kaupunkiin muun muassa papit ja kaupungin virkamiehet mutta alkuperäiskansat valitsevat omat uskonnolliset ja hallinnolliset johtajansa päättämään asioista, jotka koskevat vain paikallisia alkuperäiskansoja. Lago de Atitlánin kierroksen jälkeen odotimme markkinoilta runsasta valikoimaa ja hyviä ostosmahdollisuuksia, sillä tarjonta oli ollut runsasta jo vierailemissamme kylissä. Tämän suhteen odotuksemme olivat siis ehkä hieman liian korkealla, mutta tyhjin käsin näiltäkään markkinoilta ei tarvinut lähteä.

Järvimaisemat avautuivat eteemme bussin ikkunasta.

Järvimaisemat avautuivat eteemme bussin ikkunasta.

Lago de Atitlán

Lago de Atitlán

Veneretkemme alkoi aikaisin aamulla upeassa kelissä.

Veneretkemme alkoi aikaisin aamulla upeassa kelissä.

Järven ympärillä kohosi useita tulivuoria.

Järven ympärillä kohosi useita tulivuoria.

Jo lyhyen kävelyn jälkeen San Juan la Lagunan jyrkillä kaduilla avautui järvelle hienot maisemat.

Jo lyhyen kävelyn jälkeen San Juan la Lagunan jyrkillä kaduilla avautui järvelle hienot maisemat.

San Pedro la Laguna järveltä päin kuvattuna.

San Pedro la Laguna järveltä päin kuvattuna.

Santiago de Atitlánin kirkko

Santiago de Atitlánin kirkko

Torimyyjiä Santiago de Atitlánissa iltapäivän ensimmäisen sadekuuron jälkeen.

Torimyyjiä Santiago de Atitlánissa iltapäivän ensimmäisen sadekuuron jälkeen.

Sunnuntaina matkalla Chichicastenangoon katujen varsilla oli paljon väkeä matkalla äänestämään presidentinvaaleissa.

Sunnuntaina matkalla Chichicastenangoon katujen varsilla oli paljon väkeä matkalla äänestämään presidentinvaaleissa.

Lihakauppias

Toritunnelmaa Chichicastenangossa

Toritunnelmaa Chichicastenangossa

Ja jälleen löytyi tortillojen "taputtelija"

Ja jälleen löytyi tortillojen “taputtelija”

Chichicastenangon haustausmaalla ei ole värejä säästelty.

Chichicastenangon haustausmaalla ei ole värejä säästelty.

Chichicastenango

Chichicastetnangon kirkon rappuset olivat toripäivänä täynnä kukkakauppiaita.

Chichicastetnangon kirkon rappuset olivat toripäivänä täynnä kukkakauppiaita.

Alkuperäiskansojen asujen värikkyyttä

Alkuperäiskansojen asujen värikkyyttä

Ämpärikauppias

Shoppailuahdistus!

Lähitorin vaatevalikoima ei ole kovin kummoinen.

Lähitorin vaatevalikoima ei ole kovin kummoinen.

Kulttuurierot, ihanaa, hirveää ja ihanan hirveää. Reissuun lähtiessä sitä koittaa valmistautua, lukea ja etsiä tietoa. Eroja on niin pienissä kuin suurissakin asioissa mutta eipä ole aikaisemmin tullut mieleen, kuinka kovasti kulttuurierot voivat iskeä vasten kasvoja shoppaillessa. Siis shoppaillessa, sehän on naisten lempipuuhaa!

Reppureissulla käytät samoja vaatteista päivästä toiseen. Ennen matkaa olet tarkkaan miettinyt, mitkä vaatteet olisivat käytännöllisiä ja hyviä reissussa. Jatkuvan käytön ansioista ne kuitenkin kuluvat ja nyt puhun siis selkeistä rei’istä ja värinsä kadottaneista ryysyistä. Normaaliarjessa Suomessa kuluminen on ihan eri luokkaa. Tarvitaan siis uusia vaatteita. Ihan ensimmäisenä iskee vastaan koko. Länsimaalaisena olet joka suhteessa isompi ja pidempi kuin aasialaiset kanssasisaresi. No onneksi näissä lämpötiloissa ei tarvitse pitkiä housuja. Entäs kengät? Oletteko nähneet aasialaista naista, jolla kenkä on kokoa 41-42? En minäkään, en siis myöskään kenkiä siinä koossa! Onneksi släpärit riittää täällä ja miesten mallitkin on ihan kivoja, kunhan ei odota mitään naisellisia yksityiskohtia.

Vaatetyyli ja maku ovat tietenkin henkilökohtaisia mieltymyksiä mutta kun shoppailuahdistus alkaa iskeä, tuntuu, ettei mikään ole hyvä. Housuvalikoimassa on minifarkkusortseja tai pitkiä tiukkoja farkkuja. Missä on reissaajalle kätevät rennot kaprit? Puhumattakaan taas siitä koosta. No, tämän kanssa ei auta muu kuin jatkaa kiertämistä tai viimehädässä etsiä jostain ompelija.

Yksi tärkeä asia tässä kokonaisuudessa on asiakaspalvelijat. Niitä on monta, joka hyllyvälissä ja ne yrittää palvellaa ja auttaa. Siis mitä? Enkö saakaan yksin hiljaisuudessa kiertää hyllyjä ja mutista “just looking”? Rintaliiviosastolta pakenin pakokauhun vallassa, koska myyjiä lähestyi uhkaavasti joka puolelta enkä halunnut aloittaa kenenkään kanssa keskustelua taas siitä koosta. Hyväähän he tarkoittavat, mutta se vaatii hieman totuttelua.

Oman lisänsä tähän kaikkeen tuo tämänhetkinen sijaintimme. Lähimmälle torille on kaksi kilometriä, ruokakauppaan 10 km ja vaatekauppaan 1,5 tuntia. Vapaapäivä on kerran viikossa, periaatteessa, käytännössä poistut resortin portista ehkä kerran kuukaudessa. Kun siis pääset vaatekauppaan, takaraivossa jyskyttää tietoisuus, että jos nyt ei löydy, seuraavaan mahdollisuuteen voi mennä helposti kuukausi. Mitä tästä siis opimme? Jos vastaan tulee kivan oloinen vaatekappale, osta se, myös reissun päällä, vaikket sitä juuri silloin tarvitsisikaan. Kun pakon alla etsii, mitään ei kuitenkaan löydy.

Mikä oli siis shoppailureissun tulos? Yhdet shorsit, joita en olisi edes tarvinnut, mutta kun kerrankin oli sopiva koko. Släpärit, miesten malleista mutta punaiset! Itkua ja ahdistusta useammassa vaateliikkeessä ja lohdutukseksi muutamat korvikset. Bikinit päädyin tilaamaan Suomesta nettikaupasta. Vanhat, värittömät ja reikäiset kaprit ajakoon siis vielä asiansa, aina voi pukeutua vaikka sarongiin.

Näiden tilalle haettiin uusia...

Näiden tilalle haettiin uusia…

...ja tässä mitä löytyi. Same same but different!

…ja tässä mitä löytyi. Same same but different!